Kirjoitusten jälkeen

Nyt ne on ohi. (Ainakin meidän osalta.) Nimittäis syksyn kirjoitukset. Minulla oli ruotsi ja englanti, Lauralla englanti ja yhteiskuntaoppi. Kyllä niitä jännitettiin ja stressattiin kovasti etukäteen, joten oli ihana tunne, kun jätti ne ruotsin paperit laatikkoon ja käveli salista ulos. Alustavia odotellessa. Ja teille paljon onnea matkaan, jotka vielä kirjoitatte ensi viikolla!

Viime viikonloppuna kirjoitusten päättymisen kunniaksi lähdettiin ajelemaan Emilia ystäväiseni kanssa. Meillä nimittäin oli bussit ilmaisia yhden päivän ajan kannustukseksi ihmisille käyttää enemmän julkisia kuin omaa autoa. (Fiksu juttu!) Emilian kanssa suunnistettiin kohti Pandan tehtaanmyymälää! <3 Sieltä lähti mukaan kasa suklaalevyjä ja lakuja. Nam.

Sunnuntaina käytiin tyttöjen (Mari ja Roosa) kanssa katsomassa aivan upeata esitystä! Kyseessä oli Cirkus Uuden Maailman esitys, josta pätkän näette seuraavan linkin kautta:

http://www.youtube.com/watch?v=Y84jW6FtnTg

En oikein osannut ennen esitystä kuvitella, millaista esitystä olin menossa katsomaan. Lopulta olin kuitenkin aivan myyty ja innoissani odottelen heiltä tulevia esityksiä. Ja suosittelen muille!

Maanantaina aloiteltiin 2. jaksoa ja 6. palkilla mennään tämä jakso. Jotenkin tuntuu hassulta, että ei tarttekaan enää lukea kirjoituksiin ja espanjan tunnilla meinaa koko ajan tulla ruotsia suusta. Mutta pian tähän rytmiin taas tottuu takaisin.

Ihanaa viikonloppua teille! <3 Laura kirjoittelee ensi viikolla, mihinkä me askeleemme (renkaamme) suuntasimme.

~ Taru

"Wherever you're standing, I will be by your side.
Through the good, through the bad, I'll never be hard to find."

Enää ei ole kesää jäljellä

 Hei, käykää tähän alkuun musitelemassa Tarun postista Kukaan aikaa lahjomaan ei käydä voi milloinkaan taideriparia! Siellä oli todella hienoa ja haastavaa ja mukavaa ja paras isostiimi mitä minun kohdalleni on osunut. Kaikilla oli tilaa olla juuri omia hörhöjä itsejään. Ei vaan. Minun kunnianani oli täyttää hörhöaukko.

Itse kesä-fiilis alkoi kunnolla kesäkuussa Saapastellessani Provinssirockissa. Oli hienoa tutustua toisen paikkakunnan vapaaehtoistyöntekijöihin ja mahtavaa olla apujoukoissa.
Ennen Provinssia luulin että kaikki festareilla oksentavat toistensa päälle aina kohdatessaan polulla, samalla nyrkkeillen ja virtsaten. Todellisuus ei ollut lähelläkään kuvitelmaa. Oli häkellyttävän mukavaa ja rentoa.

Livemusiikissa on jokin taika, kun se saa elämään miljoona tunnetta ja lopulta ihanan häkeltyneen harhaluulon että ihan mikä vain on mahdollista. Työvuoroilta kerkesin näkemään Disco Ensemblen ja The Soundsin. Kumpaakin on tullut kuunneltua jo aiemmin, mutta se taika. Se löi kovaa.

Sitten olikin jo juhannus!

Iikille omistettu kissapläjäys:

Juhannuksen jälkeen päädyin yövahdiksi riparille Vesalaan, Rysään. Aikaa jäi kyllä kuvaamisellekin ja teinipeileilypelleillylle järvestäkin.

Kotiin palatessa löysin pihastani ruumiin.

Tarun kanssa haudattiin se pusikkoon. Mahdollinen syyllinen saattaapi olla joku naapurin kissoista. Mut hurjaa miten nopeasti linnusta oli kadonnut kaikki liha ja kerrokset ja jäljelle jäänyt sulat ja ranko. Minusta se oli kaunis. Enkelimäinen ja taiteellinen ja karun kaunis.

Sit Taru ja Roosa tulivat yökyläilemään, jonka seurauksena:

 Iikka vei minut Helvetinjärvelle telttailemaan:

Loppukesän viimeinen reissu oli Naantalin Muumimaailmaan.

Tähän loppuun muutamat kesämuistot mummilta:

- Laura

Ps. Kiitos kuvista Roosa / Taru / Iikka, pus ! (: